Neuvottelukunta vaatii lasten tuen tarpeen arviointia vanhemman mielenterveysongelmien yhteydessä

Neuvottelukunta vaatii lasten tuen tarpeen arviointia vanhemman mielenterveysongelmien yhteydessä
Kuvituskuva – Pexels (Tima Miroshnichenko).

Espoo, 9.10.2026. Lapsen tilanne pitäisi arvioida aina, kun hänen vanhemmallaan todetaan mielenterveys- tai päihdeongelma. Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta vaatii, että lasten huomioiminen otetaan järjestelmälliseksi osaksi vanhempien hoitoa.

Neuvottelukunnan kannanotosta kertoi MIELI Suomen Mielenterveys ry 9.10.2026 julkaisemassaan tiedotteessa.

Neuvottelukunnan mukaan lapset ja nuoret jäävät palveluissa liian usein ilman riittävää huomiota, vaikka vanhemman sairaus voi vaikuttaa koko perheen arkeen.

Noin joka viidennen lapsen vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotuksen mukaan noin joka viides suomalainen lapsi elää perheessä, jossa vähintään toisella vanhemmalla on psykiatrinen diagnoosi.

Vanhemman mielenterveysongelma ei itsessään tarkoita, että lapsi voisi huonosti. Vaikutukset riippuvat muun muassa sairauden luonteesta, perheen tilanteesta ja saatavilla olevasta tuesta.

Ongelmat voivat kuitenkin kuormittaa lasta, etenkin jos vanhemman toimintakyky heikkenee eikä apua saada ajoissa.

Neuvottelukunnan puheenjohtaja Paula Risikko huomauttaa, että lapsi saattaa joutua huolehtimaan vanhemmastaan tai ottamaan ikäänsä nähden liian suuren vastuun perheen arjesta.

Uusi hoitosuositus ohjaa huomioimaan koko perheen

Hotus julkaisi 27.5.2026 kansallisen hoitosuosituksen, jossa käsitellään lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukemista vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelman yhteydessä.

Suosituksen mukaan ammattilaisten tulisi arvioida lapsen tilannetta osana vanhemman hoitoa, tarjota lapselle ikätasoista tietoa ja selvittää perheen tuen tarve.

Neuvottelukunta pitää tärkeänä, ettei lasten avunsaanti riippuisi yksittäisen työntekijän toimintatavoista. Suositusta halutaan soveltaa yhdenmukaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa.

Lapsen kuuleminen ja riittävän varhainen tuki voivat ehkäistä vaikeuksien pitkittymistä. Tavoitteena on samalla vahvistaa vanhemmuutta ja helpottaa koko perheen arkea.

Espoossa apua saa perheneuvolasta

Espoolaisten perhepalveluista vastaa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue. Perheneuvola tarjoaa maksutonta kasvatus- ja perheneuvontaa perheille, joissa on 0–17-vuotiaita lapsia tai nuoria.

Neuvontaan voi hakeutua esimerkiksi silloin, kun vanhemman jaksaminen, perheen ihmissuhteet tai muutokset elämäntilanteessa aiheuttavat huolta.

Yhteyttä voi ottaa lapsiperheiden sosiaalipalvelujen neuvontaan. Hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvät myös muut perheiden tukipalvelut ja yhteydenottokanavat.

Neuvottelukunnan 9.10.2026 esittämä vaatimus koskee valtakunnallisia hoitokäytäntöjä. Tiedotteessa ei ilmoitettu uudesta Espoota koskevasta palvelupäätöksestä.

Varhainen apu voi ehkäistä ongelmien kasautumista

Hotuksen suosituksessa korostetaan lapsen kuulemisen lisäksi vanhemmuuden tukemista ja perheen keskinäisten suhteiden vahvistamista.

Avun tarve voi vaihdella lyhyestä keskustelutuesta pidempiaikaiseen hoitoon ja perhepalvelujen yhteistyöhön.

Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta haluaa, että lapsen tilanteesta kysytään jo vanhemman hoidon aikana. Näin mahdolliset vaikeudet voidaan tunnistaa ennen kuin ne kasvavat vakavammiksi.

Lähteet