Valkohäntäpeurat työllistävät vapaaehtoisia erityisesti Uudellamaalla

Valkohäntäpeurat työllistävät vapaaehtoisia erityisesti Uudellamaalla
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Yrjö Jyske), CC BY 2.0.

Lohja, 4.10.2026. Kun auto osuu hirveen tai peuraan, varsinainen liikenneonnettomuus voi olla ohi muutamassa sekunnissa. Eläimen kannalta tilanne voi kuitenkin jatkua vielä pitkään. Maaseudun Tulevaisuus kertoi 4.10.2026, että metsästäjien vapaaehtoisena tekemän suurriistavirka-avun eli SRVA:n laskennallinen arvo lähestyy miljoonaa euroa vuodessa.

Lohjan näkökulmasta aihe on erityisen konkreettinen, sillä Suomen riistakeskuksen selvityksen mukaan Uusimaa kuuluu Varsinais-Suomen ja Etelä-Hämeen kanssa alueisiin, joissa SRVA-tehtäviin käytettiin vuonna 2025 eniten työtunteja maapinta-alaan suhteutettuna. Taustalla on vahva peurakanta.

Kolarin jälkeen alkaa toinen tehtävä

SRVA ei tarkoita tavallista metsästystä. Kyse on poliisin pyytämästä virka-avusta, jossa riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoiset esimerkiksi jäljittävät liikenteessä loukkaantunutta hirvieläintä ja tarvittaessa lopettavat sen.

Järjestelmää tarvitaan siksi, että loukkaantunut eläin voi poistua onnettomuuspaikalta pitkänkin matkan päähän. Jäljittämisessä hyödynnetään paikallistuntemusta, koulutettuja koiria ja metsästäjien osaamista.

Vuonna 2025 Suomessa hoidettiin noin 15 000 SRVA-tehtävää. Sorkkaeläimet muodostavat työstä suuren osan: niihin käytettiin lähes kymmenkertainen määrä työtunteja verrattuna suurpetotehtäviin.

Miljoonan euron arvio kertoo vain osan työstä

Suomen riistakeskus laski SRVA-tehtäviin kirjatun vapaaehtoistyön arvoksi lähes miljoona euroa vuodessa. Arvio perustuu tehtäviin kirjattuihin työtunteihin ja vuoden 2024 keskimääräiseen tuntipalkkaan.

Laskelmaan eivät sisälly esimerkiksi koirien ylläpito ja koulutus, välineet, ampumataidon ylläpito, matkakulut tai niiden yhteyshenkilöiden työ, jotka vastaanottavat poliisin virka-apupyynnöt ja välittävät tehtävät eteenpäin.

Suurpetojen osuus on työtunneissa selvästi sorkkaeläimiä pienempi, mutta siinä kehitys on ollut kasvava. Riistakeskuksen mukaan karhuihin liittyviin SRVA-tehtäviin käytettiin vuonna 2025 lähes kaksi kertaa niin paljon aikaa kuin vuonna 2022.

Riistaonnettomuudessa paikan merkitseminen auttaa jäljittäjää

Riistakeskuksen toimintaohje on lyhyt, mutta jokaisella vaiheella on merkitys:

  • Huolehdi ensin ihmisistä ja mahdollisista loukkaantuneista.
  • Pyri estämään lisäonnettomuudet ja varoita muuta liikennettä.
  • Soita hätänumeroon 112.
  • Merkitse törmäyspaikka mahdollisimman tarkasti, jotta eläimen jäljitys voidaan aloittaa oikeasta kohdasta.

Eläintä ei pidä lähteä omin päin ajamaan takaa. Poliisi käynnistää SRVA-ketjun virka-apupyynnöllä, minkä jälkeen paikallinen riistanhoitoyhdistys järjestää tehtävään sopivat vapaaehtoiset.

Toimiva ketju vähentää sekä kärsimystä että epävarmuutta

Vapaaehtoisten työn merkitys ei rajoitu sen rahalliseen arvoon. Loukkaantuneen eläimen löytäminen mahdollisimman nopeasti vähentää eläimen tarpeetonta kärsimystä ja auttaa poistamaan liikenteelle mahdollisesti edelleen vaarallisen tilanteen.

Uudenmaan suuri tehtävämäärä kertoo samalla, että järjestelmän jatkuvuus, koulutus ja paikallistuntemus ovat alueella olennaisia. Kuljettajan osuus ketjusta on yksinkertainen: turvallinen toiminta onnettomuuspaikalla, ilmoitus 112:een ja paikan mahdollisimman täsmällinen merkitseminen antavat vapaaehtoisille parhaat lähtökohdat jatkaa työtä.

Lähteet