Monesta kodista puuttuu riittävä vesivara

Monesta kodista puuttuu riittävä vesivara
Kuvituskuva – Pexels (Julia M Cameron).

Lohja, 4.10.2026. Ruokakaapista löytyy monessa kodissa syötävää muutamaksi päiväksi, mutta veden kohdalla tilanne on heikompi. Verkkouutisten 4.10.2026 julkaisemassa jutussa varautumisen asiantuntijat arvioivat, että vesivarasto puuttuu edelleen noin 60 prosentilta suomalaisista.

Luku on valtakunnallinen eikä kerro erikseen Lohjan kotitalouksien tilanteesta. Vesikatko ei kuitenkaan tarvitse taustalleen poikkeusoloja: putkirikko, sähkökatko, laitevika tai veden laatuun liittyvä häiriö voi riittää muuttamaan tavallisen arkipäivän nopeasti.

Kuusi litraa on vasta juomaveden lähtötaso

72 tunnin varautumissuosituksen lähtökohtana on, että kotitalous pystyisi selviytymään häiriötilanteessa itsenäisesti vähintään kolme vuorokautta.

Perheen koko kasvattaa määrää nopeasti. Kahden henkilön vähimmäisjuomavesi kolmeksi päiväksi on noin 12 litraa ja neljän henkilön noin 24 litraa. Lisäksi on huomioitava esimerkiksi lasten, lemmikkien, ruoanvalmistuksen ja hygienian tarpeet.

Vettä ei tarvitse säilyttää vuosikausia samassa kanisterissa

Kotivaran tarkoitus ei ole rakentaa kotiin koskematonta hätävarastoa. Sekä Suomi.fi:n varautumisopas että Martat korostavat, että kotivarassa kannattaa pitää tuotteita, joita käytetään muutenkin ja joita täydennetään kulutuksen mukaan.

Veden kohdalla yksi helppo ratkaisu on pitää kotona kaupasta hankittua pullotettua vettä ja kierrättää se ennen päiväyksen umpeutumista. Lisäksi tyhjä, puhdas ja kannellinen kanisteri tai ämpäri auttaa tilanteessa, jossa vettä jaetaan tilapäisestä jakelupisteestä.

Jos hanavedessä havaitaan poikkeava väri, haju tai maku, sitä ei pidä ryhtyä omin päin käyttämään normaalisti. Vesilaitoksen ja viranomaisten ohje ratkaisee, voiko vettä käyttää esimerkiksi keitettynä vai onko käyttö keskeytettävä kokonaan.

Kotivara ulottuu ruokaa pidemmälle

Verkkouutisten haastatteleman Huoltovarmuuskeskuksen asiantuntijan mukaan noin puolella suomalaisista varautuminen on hyvällä tasolla. Samalla hän muistutti, että varautuminen koostuu tavaroiden lisäksi tiedoista ja taidoista.

Käytännössä kotitalouden kannattaa pohtia etukäteen esimerkiksi sitä, mistä luotettava häiriötieto löytyy, miten puhelimen saa ladattua sähkökatkon aikana ja miten ruoka valmistetaan, jos tavallinen liesi ei toimi.

Varautuminen ei siis tarkoita hamstraamista. Pienikin toimiva kotivara helpottaa tilannetta ja antaa viranomaisille aikaa hoitaa laajempaa häiriötä ilman, että jokainen kotitalous tarvitsee heti ulkopuolista apua.

Yksi kaappikierros paljastaa puutteet

Kodin valmiutta voi parantaa ilman suurta kertaostosta. Ensin kannattaa tarkistaa juomavesi ja vedenhakua varten sopiva astia. Sen jälkeen voi käydä läpi ruoan, välttämättömät lääkkeet, taskulampun, paristot tai muun valonlähteen sekä puhelimen varavirtalähteen.

Jos kaikkea ei pysty hankkimaan kerralla, varautumista voi rakentaa vähitellen. Suomi.fi:n ohjeessa korostetaan, että pienikin kotivara auttaa. Tavoite on tehdä häiriötilanteesta hallittavampi, ei luoda kotiin uutta huolenaihetta.

Lähteet