Tekoäly ja valeuutiset huolestuttavat Ylen johtoa
Lohja, 5.9.2026. Samalla puhelimen näytöllä voi näkyä journalistinen uutinen, vaikuttajan mielipide, tekoälyllä tuotettu kuva ja vuosia vanha video. Julkaisut ovat keskenään lähes samankokoisia, vaikka niiden taustalla oleva tiedonhankinta voi olla täysin erilaista.
Ylen toimitusjohtaja Marit af Björkesten nosti tekoälyn ja valeuutiset esiin Ylen 5.9.2026 julkaisemassa haastattelussa. Hänen mukaansa väärän tiedon leviäminen on merkittävä uhka, ja median on tehtävä journalistisen työn sekä vaikuttajasisällön ero nykyistä näkyvämmäksi.
Yleen on perustettu erillinen verifiointitiimi. Yhtiö kertoo tuottavansa myös opetuskäyttöön tarkoitettua sisältöä, jonka tavoitteena on parantaa tekoälyyn liittyvää medialukutaitoa.
Alusta ei ole sama asia kuin lähde
Ylen jutussa nostettiin uudelleen esiin aiempi kansallinen tutkimustulos, jonka mukaan yli puolet 13–18-vuotiaista pitää TikTokia tärkeimpänä medialähteenään. Luku ei ole Lohjaa koskeva paikallistutkimus, eikä sen perusteella voida päätellä kaikkien lohjalaisten nuorten käyttävän uutisia samalla tavalla.
Tulos kuvaa silti muutosta, joka näkyy myös paikallisten perheiden, koulujen ja nuorten arjessa. Uutinen voi tulla vastaan ilman, että käyttäjä on etsinyt sitä. Algoritmi valitsee seuraavan videon, ja lähteen nimi voi jäädä kuvatekstin, uudelleenjulkaisun tai kommenttien alle.
TikTok, Instagram tai muu palvelu on jakelukanava. Varsinainen lähde voi olla media, viranomainen, tutkimuslaitos, yritys, yksityishenkilö tai tili, jonka ylläpitäjää ei tunneta.
Kolme kysymystä ennen jakamista
Kuka julkaisi tiedon?
Tilin nimi kannattaa avata ja tarkistaa. Onko julkaisija tunnistettava organisaatio tai henkilö? Löytyvätkö yhteystiedot, alkuperäinen verkkosivu ja aiemmat julkaisut? Samankaltainen nimi tai kopioitu logo ei vielä osoita tiliä aidoksi.
Toisen käyttäjän jakama kuvakaappaus ei myöskään ole alkuperäinen lähde. Olennaista on löytää julkaisu, asiakirja tai tallenne, josta väite on lähtöisin.
Mihin väite perustuu?
Vahva väite tarvitsee tarkistettavan perustan. Tutkimuksesta kertovan videon yhteydessä pitäisi löytyä ainakin tutkimuksen nimi, tekijä, julkaisuajankohta ja tieto siitä, mitä aineistosta todella pääteltiin.
Viranomaispäätöstä koskeva tieto voidaan tarkistaa viranomaisen omalta sivulta. Paikallisesta päätöksestä kertova väite kannattaa puolestaan etsiä kaupungin päätösasiakirjoista tai useamman riippumattoman median uutisista.
Tekoälyn tekemä yhteenveto voi kuulostaa varmalta myös silloin, kun siinä on virhe. Siksi itsevarma sanamuoto ei korvaa lähdettä.
Onko päiväys ja asiayhteys kunnossa?
Vanha video voi palata jakoon uuden tapahtuman kuvauksena. Kuva voi olla aito mutta toisesta maasta, eri vuodesta tai täysin erilaisesta tilanteesta.
Päivämäärän lisäksi on tarkistettava, kuvaako otsikko koko tapahtumaa vai vain lyhyttä katkelmaa. Video ennen tapahtumaa ja sen jälkeen voi muuttaa tulkinnan olennaisesti.
Ylekin toimii muutoksen keskellä
Haastattelu julkaistiin ennen Yleisradion ensimmäisen radiolähetyksen satavuotispäivää 9.9.2026. Samalla Yle jatkaa säästöohjelmaa, jonka on kerrottu ulottuvan vuoteen 2030.
Af Björkestenin mukaan Ylestä on kymmenessä vuodessa poistunut 600 henkilötyövuotta, toimitilat ovat vähentyneet 25 prosenttia ja kalusto 50 prosenttia. Hänen arvionsa mukaan koko organisaatio on kutistunut 15 prosenttia. Luvut ovat Ylen toimitusjohtajan esittämiä tietoja, eivät jutussa tehty riippumaton ulkopuolinen arvio.
Luotettavan tiedon tarve siis kasvaa samaan aikaan, kun kotimainen media hakee paikkaansa alustojen, tekoälyn ja taloudellisten paineiden keskellä.
Yhteinen tarkistus toimii paremmin kuin saarna
Nuorta ei auta viesti, jonka mukaan kaikki sosiaalisen median sisältö olisi epäluotettavaa. Palveluissa julkaistaan myös toimitettuja uutisia, viranomaistietoa ja asiantuntijoiden sisältöä.
Hyödyllisempi harjoitus on valita yhdessä yksi kiinnostava väite ja seurata sen lähdeketju loppuun. Kuka sen julkaisi ensimmäisenä, mikä osa on varmistettua tietoa ja mikä tulkintaa, ja löytyykö samalle tiedolle riippumatonta vahvistusta?
Medialukutaito ei tarkoita, ettei mihinkään voisi luottaa. Se tarkoittaa kykyä erottaa hyvin perusteltu tieto heikosti perustellusta. Tätä taitoa voidaan vahvistaa kodeissa, kouluissa, kirjastoissa ja toimituksissa ilman, että nuorten käyttämiä kanavia vähätellään.
