Valtion alijäämä pienenee, vaikka uudet päätökset heikentävät julkista taloutta
Lohja, 2.9.2026. Vuoden 2027 valtionbudjetista voidaan esittää kaksi samanaikaisesti oikeaa mutta keskenään ristiriitaiselta kuulostavaa väitettä. Valtion budjetoitu alijäämä pienenee vuodesta 2026, mutta hallituksen uudet päätökset heikentävät koko julkista taloutta verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei tehtäisi.
Yle selvitti 2.9.2026 budjettiriihen nettovaikutusta sen jälkeen, kun hallitus oli korostanut noin miljardin euron uusia menosäästöjä. Valtiovarainministeriön budjettipäällikön Ylelle antaman arvion mukaan hallituksen toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027 noin 0,35 miljardilla eurolla, kun mukaan lasketaan myös sosiaaliturvarahastojen muutokset.
Vuoden 2027 budjetin avainluvut
- Menot yhteensä
- 92,5 miljardia euroa
- Arvioitu alijäämä
- 12,4 miljardia euroa
- Valtionvelan korkomenot
- 4,4 miljardia euroa
- Hyvinvointialueiden yleiskatteinen rahoitus
- Noin 27,6 miljardia euroa
- Kuntien peruspalvelujen valtionosuus
- Noin 3,4 miljardia euroa
Sama kokonaisuus, kaksi vertailukohtaa
Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2027 talousarvioesitys on 12,4 miljardia euroa alijäämäinen. Se on 0,9 miljardia euroa vähemmän kuin vuoden 2026 budjetoitu alijäämä, kun vertailusta poistetaan Valtion asuntorahastoon liittyvä kertaluonteinen tuloutus.
Tämä vertailu kertoo, miten vuoden 2027 budjetin alijäämä suhtautuu vuoden 2026 budjettiin. Ylen esiin nostama 0,35 miljardin euron heikennys puolestaan kuvaa hallituksen uusien päätösten vaikutusta koko julkiseen talouteen suhteessa siihen, miten talous kehittyisi ilman näitä päätöksiä.
Alijäämä voi siis pienentyä esimerkiksi kasvaneiden verotuloarvioiden tai muun lähtötilanteen paranemisen vuoksi samalla, kun uudet poliittiset ratkaisut heikentävät taloutta suhteessa tähän parempaan lähtöuraan.
Veronkevennykset vähentävät säästöjen nettovaikutusta
Hallitus vie vuoden 2027 budjettiin lähes miljardin euron edestä velkaantumista hillitseviä toimia. Ylen selvityksen mukaan verotuloja vähentävät ratkaisut ovat kuitenkin menoleikkauksia suurempia.
Yhteisöverokanta alenee vuoden 2027 alussa 20 prosentista 18 prosenttiin. Ylen mukaan muutos pienentää verotuloja noin 850 miljoonalla eurolla. Lisäksi pieni- ja keskituloisten työn verotusta kevennetään vuoden 2027 budjetissa noin 230 miljoonalla eurolla.
Ylen haastattelemat taloustutkijat arvioivat, että yhteisöveron alentaminen voi lisätä investointeja ja tukea talouskasvua. He eivät kuitenkaan pitäneet todennäköisenä, että kasvu kattaisi kokonaan veronalennuksesta syntyvän tulomenetyksen.
Verotuksen taso ja painotukset ovat poliittisia valintoja. Talouden tasapainon näkökulmasta olennaista on, kompensoidaanko pienemmät tulot muilla tuloilla, menosäästöillä tai riittävän voimakkaalla kasvulla.
Kuntien ja hyvinvointialueiden rivit koskevat arkea
Hyvinvointialueiden yleiskatteiseen rahoitukseen ehdotetaan valtakunnallisesti noin 27,6 miljardia euroa. Summa on noin 0,36 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Kasvu ei kuitenkaan siirry sellaisenaan palvelujen laajentamiseen. Rahoitukseen vaikuttavat indeksikorotusten lisäksi muun muassa palvelutarpeen laskentatapa, aikaisempien kustannusten jälkikäteistarkistus, lainsäädäntömuutokset ja asiakasmaksut.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ehdotetaan noin 3,4 miljardia euroa. Se on noin 110 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa. Kokonaisuuteen sisältyy sekä valtionosuutta kasvattavia että sitä pienentäviä muutoksia.
Yhteisöverokannan alentamisen vaikutus on tarkoitus kompensoida kunnille muuttamalla kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta. Kompensaatio ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kuntien talous kehittyisi samalla tavalla, sillä paikalliseen tilanteeseen vaikuttavat myös veropohja, väestö, työllisyys, palvelutarpeet ja investoinnit.
Lohjan tarkat vaikutukset eivät ole vielä tiedossa
Valtakunnallisista summista ei voi päätellä, kuinka paljon Lohjan kaupungin tulot tai menot muuttuvat vuonna 2027. Sama koskee Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen saamaa rahoitusta ja sen kohdentamista Lohjalla käytettäviin palveluihin.
Paikallinen vaikutus tarkentuu valtionosuuksien kuntakohtaisissa laskelmissa, lainsäädännön valmistelussa, hyvinvointialueen päätöksissä ja Lohjan omassa vuoden 2027 talousarviossa. Myös mahdolliset Lohjan seudulle kohdistuvat liikenne- ja muut investointimäärärahat on tarkistettava hankekohtaisesti.
Yksittäinen valtakunnallinen miljardi ei vielä kerro, lyheneekö koulumatka, paraneeko tie, muuttuuko asiakasmaksu tai riittääkö henkilöstö paikallisessa palvelussa. Arjen kannalta ratkaisevaa on, mille momentille raha kirjataan ja millaisin ehdoin se voidaan käyttää.
Budjetti ei ole vielä lopullinen
Hallitus antaa vuoden 2027 talousarvioesityksen eduskunnalle 21.9.2026. Samana päivänä valtiovarainministeriön on määrä julkaista syksyn talousennuste.
Eduskunta käsittelee esitystä syksyn aikana ja hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa 2026. Käsittely voi tuoda esitykseen muutoksia.
Ristiriitaisilta kuulostavien budjettiväitteiden paras vastalääke on tarkistaa aina vertailukohta. On eri asia verrata alijäämää edellisvuoden budjettiin kuin arvioida uusien päätösten vaikutusta siihen talousuraan, joka olisi toteutunut ilman niitä.
Lohjan näkökulmasta seuranta kannattaa kohdistaa valtakunnallisten otsikkosummien lisäksi kuntakohtaisiin valtionosuuksiin, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen rahoitukseen, liikenneinvestointeihin ja kaupungin omaan budjettivalmisteluun. Näistä muodostuu lopulta näkyvin vaikutus paikalliseen arkeen.
