THL: vain viisi prosenttia nuorista yltää kasvis-, marja- ja hedelmäsuositukseen
Lohja, 26.8.2026. Nuorten lautasilla on liian vähän kasviksia, marjoja, hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen 26.8.2026 julkaiseman tutkimustiedotteen mukaan vain viisi prosenttia nuorista syö kasviksia, marjoja ja hedelmiä kansallisen suosituksen mukaisesti.
Tulokset ovat valtakunnallisia. Ne eivät kuvaa yksittäisen nuoren ruokavaliota eivätkä muodosta Lohjan omaa ravitsemustilastoa. Ne avaavat kuitenkin näkymän siihen ruokaympäristöön, jossa Lohjallakin asuvat nuoret tekevät päivittäisiä valintojaan.
Kasvikset jäävät keskimäärin puoleen tavoitteesta
Kansallinen kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttösuositus on 500–800 grammaa päivässä. Tutkimuksessa nuorten keskimääräinen käyttö jäi noin puoleen tästä määrästä.
Kyse ei ole vain salaatista lounaslautasella. Päivittäiseen kokonaisuuteen kuuluvat esimerkiksi tuoreet ja kypsennetyt kasvikset, hedelmät, marjat sekä eri aterioille ja välipaloille jakautuvat annokset.
THL:n mukaan nuoret käyttävät liian vähän myös täysjyväviljaa, palkokasveja ja kalaa. Havainto kertoo ruokavalion kokonaisuudesta, joten yksittäisen elintarvikkeen lisääminen ei yksin ratkaise kaikkia tutkimuksessa esiin nousseita puutteita.
Lihankäytössä näkyy suuri ryhmäero
Kansallisissa ravitsemussuosituksissa punaista lihaa ja lihavalmisteita suositellaan käytettäväksi enintään 350 grammaa viikossa. Tutkimuksessa raja ylittyi 34 prosentilla tytöistä ja 89 prosentilla pojista.
Tytöt käyttivät energiansaantiin suhteutettuna enemmän kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysjyväviljaa. Pojat puolestaan käyttivät enemmän lihaa ja maitovalmisteita.
Prosentit kuvaavat tutkimusryhmien välisiä keskimääräisiä eroja. Niiden perusteella ei voi päätellä yksittäisen tytön tai pojan ruokavaliota, terveydentilaa tai valintojen taustalla olevia syitä.
Oppilaitos näkyy ruokavalinnoissa
Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat nuoret söivät tutkimuksen mukaan vähemmän marjoja ja hedelmiä kuin yläkoululaiset ja lukiolaiset. Samalla he käyttivät enemmän lihaa ja lihavalmisteita sekä joivat enemmän energiajuomia.
Erot voivat liittyä esimerkiksi koulupäivän rytmiin, tarjontaan, ruoan saatavuuteen ja siihen, missä päivän ateriat syödään. THL pitää tärkeänä, että koulu- ja oppilaitosruokailun lisäksi vahvistetaan ruokakasvatusta ja käytännön ruoanvalmistustaitoja.
Tulos ei ole Lohjan oma mittaus
Nuorten ravitsemustutkimus toteutettiin lukuvuonna 2024–2025 yhteensä 22 kunnassa. Mukana oli 12–20-vuotiaita nuoria peruskoulun 7.–9. luokilta sekä toisen asteen ensimmäiseltä ja toiselta vuosikurssilta.
Ruoankäyttöhaastatteluihin osallistui 1 975 nuorta eli 33 prosenttia kutsutuista. Taustakyselyyn vastasi 1 839 nuorta eli 31 prosenttia kutsutuista. Osallistumisaste on hyvä huomioida tuloksia tulkittaessa.
THL:n tiedotteessa ei julkaista kuntakohtaisia tuloksia eikä yksilöidä Lohjan nuorten ruokavaliota. Paikallinen tilanne vaatisi oman, samalla menetelmällä tehdyn aineiston.
Ratkaisu ei mahdu yhden nuoren reppuun
THL painottaa ruokaympäristöön kohdistuvia yhteiskunnallisia toimia. Tiedotteessa esitetään muun muassa lapsiin ja nuoriin kohdistuvan epäterveellisten tuotteiden markkinoinnin rajoittamista, terveysperusteista verotusta, terveellisten vaihtoehtojen saatavuuden parantamista ja energiajuomien myynnin kieltämistä alle 18-vuotiaille.
Nämä ovat THL:n esittämiä keinoja, eivät 26.8.2026 voimaan tulleita päätöksiä. Mahdollinen lainsäädäntö edellyttää erillistä poliittista valmistelua ja päätöksentekoa.
Lohjalla tutkimustuloksia voidaan käyttää keskustelun pohjana kouluissa, oppilaitoksissa, ruokapalveluissa ja kodeissa. Nuorten osallistaminen ruokalistoista, ruokailuympäristöstä ja välipalatarjonnasta käytävään keskusteluun voi auttaa löytämään ratkaisuja, jotka toimivat käytännössä eivätkä jää vain suositusten tasolle.
Muutos voi alkaa ilman syyllistämistä
Nuoren ruokavalio rakentuu monen pienen valinnan lisäksi hinnasta, tarjonnasta, ajankäytöstä ja ympärillä olevien aikuisten tuesta. Vastuun siirtäminen yksin nuorelle ohittaa suuren osan näistä tekijöistä.
Tutkimuksen viesti on vakava, mutta se antaa samalla suunnan kehittämiselle. Kun terveellinen vaihtoehto on helposti saatavilla, maistuva ja kohtuuhintainen, hyvä valinta ei vaadi joka aterialla erillistä ponnistusta.
