Valkoposkihanhien poikasia havaittiin aiempaa vähemmän

Valkoposkihanhien poikasia havaittiin aiempaa vähemmän
Kuvituskuva – Pixabay (hs-photografie).

Lohja, 24.8.2026. Kaupungeissa pesivien valkoposkihanhien määrä pysyi vakaana, mutta poikasia havaittiin vähemmän kuin vuonna 2025. Suomen ympäristökeskus julkaisi valtakunnallisia poikuelaskentoja käsittelevän tiedotteensa 24.8.2026.

Laskentaan sisältyi useita kaupunkeja, mutta ei Lohjaa. Tulokset kertovat lajin kehityksestä seuratuilla alueilla, eivät Lohjalla pesivien tai levähtävien hanhien tarkasta määrästä.

Poikasten osuus jäi keskiarvosta

Helsingissä ja itäisessä Espoossa havaittiin heinäkuun 2026 lopulla yhteensä 5 815 valkoposkihanhea. Niistä 677 oli poikasia.

Poikasten osuus kaikista lasketuista hanhista oli 11,3 prosenttia. Yhdessä poikueessa oli keskimäärin 2,14 poikasta. Molemmat luvut jäivät hieman kymmenen edellisen vuoden keskiarvon alapuolelle.

Pääkaupunkiseudun kaupunkiympäristössä elävä valkoposkihanhikanta on kuitenkin pysynyt vakaana jo yli kymmenen vuoden ajan. Vähäisempi poikasmäärä ei siten tarkoita, että koko kanta olisi samalla tavalla pienentynyt.

Sama suunta näkyi kaikilla laskentapaikoilla

Pääkaupunkiseudun lisäksi poikueita laskettiin Turussa, Paraisilla, Lahdessa, Vääksyssä, Haminassa, Kotkassa ja Parikkalassa. Poikasia havaittiin jokaisella laskentapaikalla vähemmän kuin vuonna 2025.

Turussa ja Paraisilla laskettiin yhteensä 981 hanhea, joista 36 oli poikasia. Lahden ja Vääksyn yhteismäärä oli 724 hanhea, joista 96 poikasia.

Haminassa havaittiin 216 hanhea ja 17 poikasta. Kotkassa vastaavat luvut olivat 420 ja 26. Parikkalassa laskettiin 239 hanhea, joista 56 oli poikasia.

Paikkojen välisiä lukuja ei pidä verrata pelkkinä paremmuusjärjestyksinä. Laskenta-alueiden koko, paikallinen pesimäkanta ja hanhille sopivien ruokailualueiden määrä vaihtelevat.

Poikastuotto vaihtelee vuosittain

Pesimäkannan koko ja yhden kesän poikastuotto ovat eri asioita. Aikuisten lintujen määrä voi pysyä vakaana samalla, kun nuoria lintuja havaitaan tavallista vähemmän.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan pesimätulokseen vaikuttavat muun muassa kevään ja alkukesän sääolot. Tiedote ei nimeä yhtä varmistettua syytä vuoden 2026 vähäisemmälle poikasmäärälle.

Yhden vuoden tuloksesta ei siksi voi päätellä pysyvää kehityssuuntaa. Jos vähäinen poikastuotto toistuisi useita vuosia, sen merkitys kannan tulevalle kehitykselle kasvaisi.

Lohja jäi laskennan ulkopuolelle

Suomen ympäristökeskuksen luettelemissa laskentakohteissa ei ollut Lohjaa. Pääkaupunkiseudun tai muiden kaupunkien prosenttiosuuksia ei voida siirtää suoraan Lohjan rannoille, pelloille tai puistoihin.

Lohjalla tehty yksittäinen havainto suuresta parvesta ei myöskään yksin kerro paikallisen pesimäkannan koosta. Samalla alueella voi eri vuodenaikoina esiintyä paikallisia pesijöitä ja muualta siirtyneitä lintuja.

Paikallinen kehitys saadaan näkyviin parhaiten laskemalla samoja alueita toistuvasti, mahdollisimman samana ajankohtana ja yhdenmukaisella menetelmällä. Pitkä havaintosarja erottaa vuosittaisen vaihtelun pysyvämmästä muutoksesta.

Yli 20 vuotta vertailukelpoista tietoa

Suomen ympäristökeskus on koordinoinut valkoposkihanhien kesäisiä poikuelaskentoja vuodesta 2005 lähtien. Seuranta on tiedotteen mukaan ainoa laatuaan Itämeren alueella.

Pitkä aineisto auttaa arvioimaan poikastuoton vaihtelua sekä sitä, miten hanhet sijoittuvat kaupunkialueille. Kaupungit voivat käyttää tietoa suunnitellessaan tapoja vähentää hanhien aiheuttamia haittoja.

Suomen valkoposkihanhien pesimäkannaksi arvioidaan noin 7 000 paria. Kanta on arvioitu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton ohjeisiin perustuvassa tarkastelussa elinvoimaiseksi.

Seurantavastuu vaihtuu vuonna 2027

Valkoposkihanhi on ollut Suomessa vuoden 2026 loppuun saakka luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji. Vuodesta 2027 alkaen se siirtyy metsästyslain alaisuuteen.

Samalla pesimäkannan ja Suomessa muuton aikana levähtävän kannan seurannasta alkaa vastata Luonnonvarakeskus. Lain vaihtuminen ei poista seurannan tarvetta, vaan ajantasainen tieto säilyy päätöksenteon perustana.

Vuoden 2026 laskenta antaa varovaisen viestin heikommasta poikastuotosta, mutta ei osoita koko kaupunkikannan romahtamista. Lohjan tilanteen ymmärtäminen puolestaan edellyttää paikallisia ja toistuvia havaintoja. Juuri pitkäjänteinen seuranta auttaa reagoimaan ajoissa, jos kehitys myöhemmin muuttuu.

Lähteet