Valtakunnallinen lintukato nostaa lähiluonnon seurannan arvoa Lohjalla
Lohja, 9.8.2026. Peippo, pajulintu ja ruokokerttunen ovat edelleen tuttuja lajeja, mutta tavallisuus ei enää tarkoita vakaata kantaa. Ylen 9.8.2026 julkaisema uutinen kertoo, että miljoonia lintuja on kadonnut Suomesta muutamassa vuodessa ja väheneminen koskee myös maan yleisimpiä lajeja.
Muutos tapahtuu hitaasti ihmisen havaintokynnyksen alla. Yksittäisenä aamuna pihassa voi kuulua useita lintuja, vaikka pitkän aikavälin seuranta osoittaisi kannan pienentyneen.
Miljoonien lintujen muutos
Ylen jutussa esitetyn arvion mukaan Suomessa oli vuonna 2024 noin kuusi prosenttia eli 5,4 miljoonaa lintua vähemmän kuin vuonna 2019. Yle havainnollisti muutoksen vastaavan yli 2 400 linnun vähennystä päivää kohden.
Päiväluku ei tarkoita, että tutkijat olisivat laskeneet saman määrän päivittäisiä kuolemia. Se on kahden vuosiarvion välisestä muutoksesta laskettu tapa kuvata kehityksen mittakaavaa.
Rengastusseurannoissa lintuja tavattiin vuosina 2024 ja 2025 vähemmän kuin koko noin 40-vuotisen seurantahistorian aikana. Taustalla oli Ylen mukaan neljä heikkoa pesintäkesää.
Lukuja ei voi siirtää suoraan Lohjalle
Ylen esittämät luvut ovat valtakunnallisia arvioita eivätkä Lohjan oma lintulaskenta. Niiden perusteella ei voida päätellä, että Lohjan lintumäärä olisi pienentynyt täsmälleen kuusi prosenttia tai että jokainen paikallinen laji olisi kehittynyt samalla tavalla.
Paikallisen muutoksen osoittaminen edellyttää samoilla alueilla, samoilla menetelmillä ja riittävän pitkään tehtyä seurantaa. Satunnainen runsas havainto voi kertoa esimerkiksi muuttoparvesta, hyvästä ravintopaikasta tai havaintopäivän olosuhteista.
Tavallinen laji kertoo ympäristön muutoksesta
Peippoja arvioitiin pesineen Suomessa 2000-luvun alussa noin 7,5 miljoonaa paria. Ylen jutussa nykyiseksi arvioksi kerrottiin noin kuusi miljoonaa paria. Pajulintujen määrän arvioitiin pienentyneen 1990-luvun alun noin 9,5 miljoonasta parista viime vuosien noin viiteen miljoonaan.
Lintujen tilanteeseen vaikuttavat useat tekijät. Ylen haastatteleman tutkijan mukaan keskeisiä ovat maankäyttö, metsien hakkuut, elinympäristöjen pirstoutuminen ja yksipuoliset peltomaisemat. Kaukomuuttajiin vaikuttavat lisäksi muuttoreittien ja talvehtimisalueiden olosuhteet.
Ilmastonmuutos voi tuoda kuivuutta, takatalvia ja muutoksia vuodenaikojen rytmiin. Eri lajien vasteet eivät ole samanlaisia: osa lajeista hyötyy lämpenemisestä tai lyhyemmästä muuttomatkasta, kun taas toisille muutos lisää riskejä.
Havainto muuttuu tiedoksi tallentamalla
BirdLife Suomen mukaan kaikki lintuhavainnot kannattaa kirjata Tiira-lintutietopalveluun. Pitkän ajan aineisto auttaa tunnistamaan muuttoaikojen, levinneisyyden ja lintukantojen muutoksia.
Havaintoon on hyödyllistä merkitä lajin ja määrän lisäksi päivämäärä, paikka sekä mahdollisimman tarkka kuvaus tilanteesta. Epävarman määrityksen voi kirjata epävarmana sen sijaan, että lajia yrittäisi päätellä väkisin.
Lintujen pyydystäminen tai rengastaminen ei kuulu tavalliseen havainnointiin. Rengastaminen ja verkkojen käyttö ovat luvanvaraista toimintaa, jota tekevät koulutetut rengastajat.
Toipuminen on edelleen mahdollista
Ylen jutussa todetaan, että lintukannat voivat toipua nopeastikin, jos seuraavat vuodet tuottavat runsaasti poikasia. Yksittäinen hyvä pesintäkesä ei ratkaise kaikkia elinympäristöihin liittyviä ongelmia, mutta se voi auttaa kantoja kääntymään parempaan suuntaan.
Lohjalla pitkäjänteinen havaintojen tallentaminen voi täydentää tietoa järvien, metsien, peltojen, puistojen ja pihojen linnustosta. Samalla lähiluonnon hoidossa voidaan tunnistaa paikat, joissa monipuolisen kasvillisuuden ja yhtenäisten elinympäristöjen säilyttäminen tukee useita lajeja.
Lintujen väheneminen on vakava viesti, mutta se ei tee seurannasta tai suojelutoimista turhia. Päinvastoin riittävän aikaisin havaittu muutos antaa mahdollisuuden puuttua ongelmiin ennen kuin tavallinen laji muuttuu harvinaiseksi.
