Suomalaiset hyväksyvät osaamiseen perustuvat palkkaerot aiempaa useammin
Lohja, 1.8.2026. Suomalaiset hyväksyvät aiempaa laajemmin osaamiseen ja työsuoritukseen perustuvia palkkaeroja, mutta kokevat samalla eriarvoisuutta eri kuntien ja alueiden välillä. Tulos käy ilmi Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n 1.8.2026 julkaisemasta arvo- ja asennetutkimuksesta.
Kysely on valtakunnallinen eikä siitä ole julkaistu erillistä Lohjaa koskevaa tulosta. Se kertoo suomalaisten yleisistä asenteista, ei yksittäisen kunnan palkkatasosta, palveluista tai tosiasiallisesta eriarvoisuudesta.
Kyselyn keskeiset luvut
- 65 prosenttia hyväksyy palkkaerot samaa työtä tekevien välillä, kun erot perustuvat osaamiseen ja ahkeruuteen.
- 69 prosenttia katsoo, että huippuosaajille tulisi maksaa selvästi muita enemmän, vaikka se kasvattaisi palkkaeroja.
- 64 prosenttia näkee Suomessa eriarvoisuutta asuinkunnan perusteella.
- 71 prosenttia pitää hyvinvointivaltiota sen kustannuksista huolimatta säilyttämisen arvoisena.
Kaksi näkemystä kulkee rinnakkain
Tuloksissa ei ole kyse yksinkertaisesta jakautumisesta palkkaerojen kannattajiin ja vastustajiin. Vastaajat voivat hyväksyä osaamiseen perustuvan suuremman palkan ja pitää samalla väestöryhmien välisiä tuloeroja liian suurina.
Vastaajista 53 prosenttia katsoi väestöryhmien välisten tuloerojen kasvaneen liian suuriksi. Osuus oli kuitenkin 23 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2002, mikä kertoo asenteiden muuttumisesta pitkällä aikavälillä.
Asuinkunnan lisäksi eriarvoisuutta nähtiin alueiden, ammattien, taloudellisen aseman, etnisen taustan ja terveydentilan perusteella. Kysely ei selvitä, kuinka suuret mitatut erot näillä alueilla ovat, vaan miten vastaajat itse kokevat tilanteen.
Hyvinvointivaltion tukeen liittyy vastavuoroisuus
Hyvinvointivaltion kannatus säilyy tutkimuksen perusteella vahvana. Samalla 83 prosenttia vastaajista katsoo, että jokaisen Suomessa asuvan tulisi osallistua järjestelmän rahoittamiseen työnteon ja verojen maksamisen kautta.
Vastaajista 65 prosenttia arvioi joidenkin etuuksien muuttuneen saavutetuiksi eduiksi, joita käyttävät myös henkilöt, joiden tarve ei ole suuri. Tulos kuvaa kriittisyyttä järjestelmän toimintaa kohtaan, mutta se ei itsessään osoita etuuksien väärinkäytön yleisyyttä.
Tulos ei ole kuntien paremmuusjärjestys
Se, että suuri osa vastaajista havaitsee eriarvoisuutta asuinkunnan perusteella, ei tarkoita Lohjan sijoittumista tutkimuksessa hyväksi tai heikoksi. EVA ei julkaissut kyselyn yhteydessä kuntakohtaisia vertailulukuja.
Kuntien välisiin kokemuksiin voivat liittyä esimerkiksi työpaikkojen saatavuus, koulutusmahdollisuudet, palvelujen saavutettavuus ja asumiskustannukset. Näiden tekijöiden todellinen arviointi vaatii asennetutkimuksen rinnalle kuntakohtaista tilasto- ja palvelutietoa.
Näin kysely tehtiin
Kyselyyn vastasi 2 045 Suomessa asuvaa 18–79-vuotiasta henkilöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Vastaukset kerättiin internetpaneelissa 31.3.–13.4.2026, ja aineisto painotettiin vastaamaan väestöä keskeisten taustatekijöiden perusteella. Tulosten virhemarginaali on koko aineistossa noin 2–3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
