Kelan päätoimitalo nousi Unescon maailmanperintöön osana 13 Aalto-kohteen sarjaa

Kelan päätoimitalo nousi Unescon maailmanperintöön osana 13 Aalto-kohteen sarjaa
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Htm), CC BY-SA 3.0.

Lohja, 27.7.2026. Kelan Helsingissä sijaitseva päätoimitalo on saanut Unescon maailmanperintöaseman osana 13 rakennuksen ja alueen Aalto Works -sarjaa. Unescon maailmanperintökomitea teki päätöksen 26.7.2026, ja Kela kertoi oman rakennuksensa uudesta asemasta 27.7.2026 julkaisemassaan tiedotteessa.

Pitkä tie maailmanperinnöksi

  1. Vuosi 2021: Aalto Works lisättiin Suomen ehdotuksesta Unescon maailmanperinnön aieluetteloon.
  2. 1.2.2025: Suomen virallinen esitys toimitettiin Unescon maailmanperintökomitealle.
  3. 26.7.2026: komitea hyväksyi 13 kohteen sarjan kokouksessaan Busanissa Etelä-Koreassa.
  4. 27.7.2026: Kela kertoi, että sen 70 vuotta täyttävä päätoimitalo kuuluu hyväksyttyyn kokonaisuuteen.

Arjen rakennuksia ja monumentteja

Aalto Works koostuu vuosina 1928–1988 valmistuneista rakennuksista ja alueista eri puolilla Suomea. Sarjaan kuuluu hallinto-, kulttuuri-, terveydenhuolto-, opetus- ja asuinrakennuksia.

Kelan päätoimitalon lisäksi mukana ovat muun muassa Paimion parantola, Sunilan asuinalue, Muuratsalon koetalo, Säynätsalon kunnantalo, Jyväskylän Aalto-kampus, Seinäjoen Aalto-keskus, Kolmen Ristin kirkko, Finlandia-talo ja Villa Mairea.

Unesco nostaa kuvauksessaan esille rakennusten ihmislähtöisyyden, yhteyden ympäristöön sekä sen, kuinka suunnittelu vastasi 1900-luvun yhteiskunnallisiin tarpeisiin. Kokonaisuutta ei liitetä vain Alvar Aaltoon, vaan myös Aino Aaltoon, Elissa Aaltoon, Aalto-toimistoon ja muihin suunnittelukumppaneihin.

Lohjalla ei ole sarjan kohdetta

Aalto Works -sarjaan ei kuulu Lohjalla sijaitsevaa rakennusta. Päätös koskee silti koko Suomen rakennettua kulttuuriperintöä: kyseessä on kansainvälinen tunnustus suomalaiselle modernille arkkitehtuurille ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen liittyneille ympäristöille.

Maailmanperintöasema voi kasvattaa kiinnostusta myös muiden aikakaudelle tyypillisten rakennusten tutkimiseen, säilyttämiseen ja korjaamiseen. Se ei kuitenkaan tuo automaattisesti suojelurahaa tai ratkaise yksittäisten rakennusten korjaustarpeita.

Kelan talo tarvitsee korjausta

Vuonna 1956 valmistunut Kelan päätoimitalo on viraston mukaan kiireellisen peruskorjauksen tarpeessa. Kela toivoo, että saneeraukselle löytyisi rahoitus seuraavalla hallituskaudella, mutta rahoituspäätöstä ei ole tiedotteen perusteella tehty.

Peruskorjauksen tavoitteena olisi turvata rakennuksen käyttö pitkälle tulevaisuuteen. Samalla se voisi mahdollistaa nykyistä laajemman vierailutoiminnan. Rakennuksessa ei toistaiseksi järjestetä yleisövierailuja.

Tunnustus tuo vastuuta

Maailmanperintöasema merkitsee arvostuksen lisäksi pitkäjänteistä velvollisuutta säilyttää kohteiden erityispiirteet. Korjauksissa on sovitettava yhteen rakennusten alkuperäinen arkkitehtuuri, nykyinen käyttötarkoitus, turvallisuus, saavutettavuus ja tekniset vaatimukset.

Kelan päätoimitalon tilanne osoittaa, että kansainvälinen tunnustus ja käytännön ylläpito kulkevat eri tahtia. Uusi asema voi vahvistaa korjaushankkeen näkyvyyttä ja yhteistyömahdollisuuksia, mutta rakennuksen tulevaisuus ratkaistaan lopulta rahoituksella ja huolellisella korjaussuunnittelulla.

Lähteet