Lohja-Karkkilan työllisyysalue mukana valtakunnallisessa vaikuttavuuspilotissa
Lohja, 26.6.2026. Kuntaliitto kertoi 26.6.2026 käynnistäneensä valtakunnallisen työvoimapalveluiden vaikuttavuutta arvioivan pilotin yhdessä Laboren ja työllisyysalueiden kanssa. Mukana on 33 työllisyysaluetta, joihin kuuluu myös Lohja-Karkkilan työllisyysalue.
Pilotin tausta
Työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille 1.1.2025. Samalla Suomeen muodostettiin 45 työllisyysaluetta. Uudistus toi kunnat lähemmäs työnhakijoiden, työnantajien ja paikallisen elinvoiman kysymyksiä, mutta samalla se lisäsi tarvetta arvioida, millaiset palvelut todella auttavat ihmisiä työllistymään.
Kuntaliiton mukaan pilotissa kehitetään tapoja mitata TE-palveluiden tuloksellisuutta. Tavoitteena on parantaa palvelujen vaikuttavuutta, lisätä kustannustehokkuutta ja rakentaa pitkäkestoista yhteistyötä eri toimijoiden välille.
Pilotin kulku
- 1.1.2025: julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyi kunnille.
- 26.6.2026: Kuntaliitto julkaisi tiedon vaikuttavuuspilotin käynnistymisestä ja mukana olevista 33 työllisyysalueesta.
- Kevät 2028: hankkeen on määrä jatkua tähän ajankohtaan saakka.
Mittaaminen ei ole pelkkää numeroiden keräämistä
Työllisyyspalveluissa vaikuttavuus tarkoittaa enemmän kuin sitä, kuinka monta tapaamista tai palvelua on järjestetty. Olennaista on, johtavatko toimet parempiin tuloksiin: työllistymiseen, koulutukseen hakeutumiseen, osaamisen vahvistumiseen tai työnhakijan tilanteen selkiytymiseen.
Kuntaliiton mukaan pilotissa hyödynnetään yksilötason rekisteriaineistoja ja kuntien datahuonetta. Tämä voi auttaa vertailemaan erilaisia toimintamalleja aiempaa tarkemmin. Lohja-Karkkilan työllisyysalueelle osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden peilata omia ratkaisuja laajaan kansalliseen aineistoon.
Paikallinen hyöty syntyy hitaasti
Pilotin arvo ei todennäköisesti näy heti yksittäisen työnhakijan arjessa. Se voi kuitenkin vaikuttaa siihen, miten palveluja kohdennetaan tulevina vuosina. Jos tietoa käytetään viisaasti, palveluihin voidaan löytää vähemmän hukkaliikettä ja enemmän sellaisia ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä eteenpäin.
Hyvä kehityssuunta olisi, että työnhakijoiden kokemukset ja rekisteripohjainen tieto täydentävät toisiaan. Numerot kertovat suunnan, mutta arjen kohtaamiset paljastavat usein sen, miksi jokin palvelu toimii tai ei toimi.
