THL: Arjen luottamus ratkaisee, kuinka yhteisö kestää kriisejä

THL: Arjen luottamus ratkaisee, kuinka yhteisö kestää kriisejä
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Abc10), CC BY-SA 4.0.

Lohja, 24.6.2026. Henkinen kriisinkestävyys ei synny vasta silloin, kun häiriö tai kriisi alkaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sitä rakennetaan tavallisessa arjessa luottamuksen, toimivien yhteisöjen, ennakoitavien palvelujen ja turvallisuuden kokemuksen varaan.

THL julkaisi aiheesta uuden kannanottonsa 24.6.2026. Sen mukaan Suomen henkistä kriisinkestävyyttä pitäisi seurata nykyistä järjestelmällisemmin, sillä tietoa kertyy useista lähteistä ilman pysyvää kokonaismallia.

Ensimmäinen kerros: ennakoitava arki

Säännöllinen uni, ruokailu, liikunta ja päivittäiset rutiinit muodostavat perustan, joka auttaa säilyttämään toimintakyvyn epävarmassa tilanteessa. Arjen rakenne vähentää sitä kuormitusta, joka syntyy, kun moni asia muuttuu samanaikaisesti.

THL:n mukaan turvallisuuden kokemus on heikentynyt samalla, kun taloudelliset vaikeudet ovat lisääntyneet. Erityisesti nuorten ja pienituloisten luottamus tulevaisuuteen on joutunut koetukselle. Kyse ei kuitenkaan ole pysyvästä ominaisuudesta, vaan kriisinkestävyyttä voidaan vahvistaa.

Toinen kerros: ihmiset ympärillä

Yhteisö toimii kriisissä kuin verkko, jonka yksittäiset solmut tukevat toisiaan. Lohjalla tämä voi tarkoittaa perheitä, naapurustoja, kouluja, työpaikkoja, yhdistyksiä, kyliä ja taloyhtiöitä, joissa ihmiset tietävät, keneltä voi pyytää apua.

72 tuntia -varautumisohjeissa suositellaan tutustumaan lähialueen ihmisiin jo normaalioloissa. Kun yhteydenpito on tuttua, avun pyytäminen ja tarjoaminen sujuvat helpommin myös sähkökatkon, tietoliikennehäiriön tai muun poikkeavan tilanteen aikana.

Kolmas kerros: luottamus tietoon ja palveluihin

THL korostaa luottamusta viranomaisiin, peruspalveluihin ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuteen. Luottamus rakentuu hitaasti, mutta voi heikentyä nopeasti, jos ihmiset kokevat jäävänsä ilman apua tai eivät pysty erottamaan luotettavaa tietoa huhuista.

Viranomaisviestinnän lisäksi jokainen voi vaikuttaa tiedon laatuun tarkistamalla lähteen ennen viestin jakamista. Rauhallisesti välitetty, vahvistettu tieto vähentää tarpeetonta pelkoa ja auttaa tekemään järkeviä päätöksiä.

Pieni arjen harjoitus

  • Pidä kiinni perusrutiineista: Uni, ateriat ja liikkuminen suojaavat toimintakykyä.
  • Tunne ainakin yksi naapuri: Yhteystiedot voivat olla arvokkaita häiriötilanteessa.
  • Huolehdi kotivarasta: Perustarvikkeet vähentävät kiirettä ja epävarmuutta.
  • Puhu kuormituksesta: Läheisten tai ammattilaisen tuki on tärkeää, jos huoli ei hellitä.

Huoli ei ole koko kuva

THL esittää Suomeen pysyvää seurantamallia, joka kokoaisi yhteen henkistä kriisinkestävyyttä kuvaavaa tietoa. Tavoitteena olisi tunnistaa haavoittuvat ryhmät aikaisemmin ja kohdentaa tukea ennen ongelmien kärjistymistä.

Henkinen kriisinkestävyys ei tarkoita sitä, ettei ihminen saisi pelätä tai väsyä. Se tarkoittaa kykyä jatkaa, hakea tukea ja palautua yhdessä muiden kanssa. Siksi jo pienet arjen teot voivat vahvistaa koko paikallisyhteisön valmiutta.

Lähteet