Uusi väitöstieto nostaa puustoiset viheralueet ilmastotyön ytimeen – havainto koskee myös Lohjan arkea
Lohja, 11.6.2026. Kaupunkien puut ja lähimetsät saivat vahvaa tukea uudesta tutkimustiedosta, kun Ilmatieteen laitos julkaisi 11.6.2026 väitöstiedotteen kaupunkiviheralueiden hiilensidonnasta pohjoisilla leveysasteilla. Tutkimusta ei tehty Lohjalla, mutta sen viesti sopii hyvin myös Lohjan puistoihin, pihoihin, koulupihoihin ja taajamametsiin.
Tutkimuksen ydin kolmena kysymyksenä
Mitä tutkimus sanoo puista?
Väitöstutkimuksen mukaan puustoiset alueet ovat kaupunkialueilla erityisen tärkeitä hiilensidonnan kannalta. Puiden havaittiin olevan voimakkaampia hiilinieluja kuin ruohomainen kasvillisuus, kuten nurmikot ja niityt.
Mitä maaperä muuttaa?
Maaperän rooli nousi tutkimuksessa vahvasti esiin. Kaupungeissa rakennettu maaperä voi poiketa luonnontilaisemmista alueista, ja erot vaikuttavat siihen, sitooko alue hiiltä vai vapauttaako se sitä. Lohjan kaltaisessa kaupungissa tämä tarkoittaa, että pelkkä vihreän pinnan määrä ei kerro koko kuvaa.
Mitä tämä merkitsee suunnittelussa?
Kun katuja, pihoja ja puistoja uudistetaan, ratkaisevaa ei ole vain se, jääkö alueelle nurmea. Merkitystä on myös sillä, säilyvätkö vanhat puut, istutetaanko uusia puita ja hoidetaanko maaperää tavalla, joka tukee elävää kasvua pitkällä aikavälillä.
Lohjan näkökulma: viheralue ei ole pelkkä maisema
Lohjalla viheralueet ovat osa asumisviihtyvyyttä, lähiluontoa ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tutkimuksen valossa puut toimivat kuin kaupungin hiljainen varasto: ne eivät näy arjen uutisissa joka päivä, mutta niiden vaikutus kertyy vuosien ja vuosikymmenten aikana.
Samalla tutkimus kannustaa varovaisuuteen. Uusi nurmikaistale ei välttämättä korvaa menetettyä puustoa, jos tavoitteena on vahvistaa hiilensidontaa. Lohjan kannalta viesti on selkeä: olemassa olevat puustoiset alueet kannattaa nähdä voimavarana, ei vain rakentamisen reunavyöhykkeenä.
Pienet päätökset kasaavat suuren vaikutuksen
- Pihoilla: yksittäisenkin vanhan puun säilyttäminen voi olla ilmasto- ja viihtyvyysteko.
- Taloyhtiöissä: puu- ja pensasrakenteen monipuolistaminen voi parantaa sekä varjostusta että luonnon monimuotoisuutta.
- Kaupungin suunnittelussa: puuston ja maaperän huomioiminen kannattaa tehdä jo suunnittelupöydällä, ei vasta työmaan lopussa.
