Hirvikalliosta perustettiin uusi luonnonsuojelualue Lohjalle
Lohja, 21.5.2026. Uudenmaan elinvoimakeskus on tehnyt päätöksen Hirvikallion luonnonsuojelualueen perustamisesta Lohjalle. Päätöksen mukaan alueen pinta-ala on noin 1,7 hehtaaria, ja suojelu toteuttaa METSO-ohjelman tavoitteita.
Tietolaatikko: Hirvikallion suojelupäätös
- Alueen nimi: Hirvikallio
- Kunta: Lohja
- Pinta-ala: noin 1,7 hehtaaria
- Suojelutapa: luonnonsuojelualue
- Ohjelma: METSO-ohjelma
- Päätöspäivä: 21.5.2026
Lehtoa kallion juurella
Päätöksessä Hirvikallion alue kuvataan tuoreeksi, kuusivaltaiseksi lehdoksi, joka sijoittuu kalliojyrkänteen alapuolelle. Alue rajautuu olemassa olevaan luonnonsuojelualueeseen, mikä tekee uudesta suojelusta myös ekologisesti luontevan jatkon aiemmalle suojelulle.
Luontoarvojen kannalta merkittäviä ovat muun muassa kookkaat lehmukset, lehtosinijuuri sekä uhanalaiset sammallajit. Päätöksessä mainitaan pikkulovisammal ja kantoraippasammal. Lisäksi alueella on runsaasti pysty- ja maalahopuuta, mikä on tärkeää monille metsälajeille.
Suojelu rauhoittaa alueen ytimen
Luonnonsuojelualueen perustaminen tarkoittaa, että alueen metsätalous, kasvien ja sienten vahingoittaminen, maa-ainesten ottaminen sekä rakentaminen ovat pääsääntöisesti kiellettyjä. Päätöksessä määritellään myös, mitä alueella saa edelleen tehdä.
- Sallittua on esimerkiksi marjojen ja ruokasienten poimiminen.
- Mahdollista on myös alueen hoito, jos se tehdään hyväksytyn suunnitelman mukaisesti.
- Vieraskasvien poistaminen on sallittua, kun se tukee luonnonarvojen säilymistä.
Pieni alue, iso merkitys
Hirvikallion koko on kartalla pieni, mutta luonnonsuojelussa pinta-ala ei kerro kaikkea. Lehdot ovat Suomessa arvokkaita ja usein lajistoltaan rikkaita ympäristöjä. Kun tällainen kohde suojellaan olemassa olevan suojelualueen vierestä, syntyy yhtenäisempi elinympäristö kasveille, sammalille, hyönteisille ja lahopuusta riippuvaisille lajeille.
Lohjan näkökulmasta päätös on myönteinen lisä kaupungin luontopääomaan. Se ei ratkaise luonnon monimuotoisuuden haasteita yksin, mutta jokainen pysyvästi suojeltu kohde toimii kuin pieni ankkuri: se pitää kiinni siitä, mitä ei kannata menettää.
