Kuntapolitiikka ikääntyy ja ehdokasjoukko harvenee – raportti herättää Lohjalla kysymyksen osallistumisesta
Lohja, 27.4.2026. Kuntaliiton julkaisema Kuntavaalitrendit 2025 -katsaus piirtää kuvan suomalaisesta kuntapolitiikasta, jossa äänestäjiä ja ehdokkaita on aiempaa vähemmän ja aktiivisuus painottuu yhä vanhempiin ikäryhmiin. Lohjalla havainto osuu suoraan paikallisen päätöksenteon ytimeen: kaupungin arkea koskevat ratkaisut tehdään niiden ihmisten voimin, jotka lähtevät ehdolle ja käyttävät ääntään.
Luvut kertovat hiljaisesta muutoksesta
Kuntaliiton mukaan vuoden 2025 kuntavaalien äänestysprosentti oli 54,3. Äänestysaktiivisuus laski kaikissa maakunnissa, eikä yhdessäkään maakunnassa päästy yli 60 prosentin. Raportti nostaa esiin myös ehdokasmäärän pitkän laskun: ehdokkaita oli alle 30 000, mikä on alle puolet 1980-luvun huippuvuosien tasosta.
- Äänestäminen: aktiivisuus on jäänyt 2000-luvulla useimmiten alle 60 prosentin.
- Ikärakenne: yli 55-vuotiaat äänestävät selvästi nuoria aktiivisemmin.
- Ehdokkaat: alle 30-vuotiaiden osuus ehdokkaista jäi alle kahdeksaan prosenttiin.
- Naiset: naisten osuus valituista valtuutetuista nousi 45 prosenttiin.
Paikallinen päätös syntyy osallistumisesta
Lohjalla kuntapolitiikka vaikuttaa esimerkiksi kouluihin, kirjastoihin, liikuntapaikkoihin, kaavoitukseen, lähiluontoon ja talouden painopisteisiin. Jos äänestys ja ehdolle asettuminen keskittyvät vain osalle väestöstä, myös päätöksenteon kokemusmaailma voi kaventua.
Raportin viesti ei ole pelkästään synkkä. Naisten kasvava osuus valtuustoissa kertoo, että edustavuus voi parantua, kun osallistumisen kynnystä madalletaan. Samaa ajatusta voi soveltaa nuoriin, työikäisiin, lapsiperheisiin ja uusiin lohjalaisiin: mitä helpompi on ymmärtää, mistä päätetään ja miten mukaan pääsee, sitä todennäköisemmin yhä useampi löytää paikkansa paikallisessa demokratiassa.
Yksi käytännön suunta
Kuntaliitto kertoo käynnistäneensä työtä kuntademokratian kehittämiseksi vuosille 2026–2027. Lohjan kaltaisessa kaupungissa se voi tarkoittaa selkeämpää viestintää, matalamman kynnyksen keskustelutilaisuuksia, nuorten osallistumiskanavien vahvistamista ja sitä, että päätöksistä kerrotaan ymmärrettävästi ennen kuin ne ovat jo valmiita.
Demokratia ei elä vain vaalipäivänä. Se muistuttaa enemmän yhteistä pihaa: jos sitä hoitaa vain pieni joukko, näkymä kapenee. Kun mukaan tulee useampia ääniä, myös päätökset alkavat kuvata paremmin koko kaupunkia.
