Kirkollisveron tuotto kasvaa, vaikka jäseniä on vähemmän – näin ilmiö näkyy myös Lohjalla

Kirkollisveron tuotto kasvaa, vaikka jäseniä on vähemmän – näin ilmiö näkyy myös Lohjalla
Kuvituskuva – Wikimedia Commons (Joneikifi), CC BY-SA 4.0.

Lohja, 6.4.2026. Verkkouutiset nosti 6.4.2026 esiin ilmiön, joka näyttää ensi silmäyksellä ristiriitaiselta: kirkollisveron maksajat vähenevät, mutta verotuotot kasvavat. Lohjalla aihe ei jää vain valtakunnalliseksi taloushuomioksi, sillä seurakunnan veroprosentti pysyy vuonna 2026 tasolla 1,50 ja verotulojen kehitys vaikuttaa suoraan siihen, millaista toimintaa paikallisesti voidaan ylläpitää.

Jäsenmäärä laskee, verotulo ei silti vielä notkahda

Verkkouutisten referoiman tiedon mukaan evankelis-luterilaisen kirkon jäsenosuus on laskenut pitkään, mutta kirkollisveron tuotot ovat silti kasvaneet viime vuosina. Taustalla vaikuttavat muun muassa veroratkaisut ja se, että veropohja ei ole heikentynyt samaa tahtia kuin jäsenmäärä.

Lohjalla veroprosentti pysyy ennallaan

Lohjan seurakunta päätti jo syksyllä 2025, että vuoden 2026 kirkollisveroprosentti on edelleen 1,50. Päätös kertoo vakaudesta, mutta samalla se muistuttaa siitä, että paikallinen talous nojaa edelleen vahvasti jäseniltä kerättävään veroon. Kirkollisveron taso ei siis muuttunut 1.1.2026, vaikka valtakunnallinen keskustelu kirkon veropohjasta on voimistunut.

Tulot ja kulut kulkevat rinnakkain

Lohjan seurakunnan vuoden 2024 tilinpäätöksen mukaan kirkollisveroa kertyi 9,4 miljoonaa euroa ja henkilöstökuluihin meni 6,2 miljoonaa euroa. Tämä asettuu samaan kehykseen valtakunnallisen tiedon kanssa: henkilöstömenot vievät seurakunnissa suuren osan kokonaismenoista. Kun verotuotto näyttää paperilla hyvältä, se ei automaattisesti tarkoita väljää taloutta.

Hidas muutos on paikallisesti tärkein uutinen

Valtakunnallisessa arvioissa kirkollisveron tuotot voivat kääntyä seuraavalla vuosikymmenellä laskuun, kun suuret ikäluokat harvenevat. Lohjalla tämänkaltaiset muutokset eivät näy yhdessä vuodessa, vaan hitaana paineena: jäsenmäärä, työllisyys, väestörakenne ja verotettava ansiotulo ratkaisevat lopulta sen, kuinka vakaana seurakunnan talous pysyy.

Lähteet